Tekniikan Maailma erikoisnumerossa oli testattu kolme laitetta, joita kutsutaan testissä harjoituskuormituksen mittausjärjestelmiksi. Itse en oikein osaa pitää termiä millään tavalla järkevänä, vaikka se onkin varmasti parempi ja kuvaavampi kuin esimerkiksi sykemittari.
Joka tapauksessa itse käsitän siten, että testissä testattujen laitteiden yksinkertaistettu tarkoitus on mitata elimistön tilaa ja päätellä milloin harjoittelu on ollut sopivaa ja milloin liian raskasta.
Sykemittareista on väärin puhua siinäkin mielessä, että esimerkiksi Omegawavea ei edes käytetä treenien aikana. Sen sijaan testi tehdään täydessä levossa. Polarin mittari taas edustaa testin mukaan toista ääripäätä, sillä se “pyrkii mittamaan koko liikunnan prosessin ärsykkeestä reaktioon” Garminin taas sanottiin kuuluvan näiden kahden välimaastoon.
Varsinaisessa testiartikkelissa keskityttiin pääasiassa rasituksen mittaamiseen liittyviin asioihin ja siihen miten testatut mittarit toimivat siinä. Varsinaisesti harjoituksen aikaisesta seurannasta ei puhuttu juuri mitään, mutta se ei myöskään liene näiden laitteiden pääasiallinen tarkoitus.
Itse jäin kaipaamaan yleensä Tekniikan Maailman testeissä olevaa ominaisuustaulukkoa. Toisaalta jäin miettimään, että ovatko nämä laitteet niin erilaisia, että niitä ei edes kannata vertailla tällä tavalla.
Kommentti testistä: Mielestäni testi antoi hyvän yleiskuvan harjoituskuormituksen mittaamisesta ja sen helppoudesta / vaikeudesta. Pelkästään testin luettunani en kuitenkaan osaisi päättää minkälaisen laitteen itse valitsisin, jos nyt yleensä haluaisin mennä näin pitkälle oman kehon mittaamisessa. Toisaalta testi antoi kuitenkin vähintään hyvän yleiskuvan laitteiden eroavaisuuksista.
[ad#urheiluvalineet]
Testin tiedot
Testivoittaja
Ei valittu
Testi on julkaistu
Tekniikan Maailma 8E Liikunta ja kuntoilu, sivut 10-25
Testatut mittarit
- Garmin Forerunner 620
- Omegawave Personal
- Polar V800
Jätä kommentti